17.07.2007 Säynätsalo - Helsinki (- laiva)
Jamo ja Roope olivat yökylässä Säykissä; edellisillan suunnittelimme alustavasti reittiä, katselimme Mikan ja Ailan Tunisianreissu-DVD:tä ja kunhan vain nautimme loman alkamisesta. Tiistaina päräytimme siirtymän Helsingin Sompasaareen Finnlinesin laiturille, josta pian saimme ajaa pyörät laivaan ja majoittua hytteihin. Ei dramatiikkaa, mutta tästä se reissu alkaa - johan se nostaa reissufiiliksiä, kun saa heti alkuun reilun vuorokauden laivakyydit! Laiva oli yllättävänkin tyhjä huomioonottaen ajankohdan. Muita motoristeja oli vain Harrikkakerho kaakosta eikä automatkaajiakaan ollut ruuhkaksi asti.
18.07.2007 (Laiva -) Travemünde - Lyypekki (Saksa)
Aika kului laivalla lähinnä hyvää ruokaa mussuttaen ja laiskotellen. Finnlinesin Star-luokan laivoja voi kyllä suositella kaikille Saksaan omalla ajoneuvolla meneville: homma toimii hyvin, ateriat sisältyvät hintaan ja meno miellyttävän rauhallista. Ainoa huono puoli on aikataulutus, eli laiva saapuu Itämeren etelärannalle illalla.
Laiva rantautui Travemündeen aikataulun mukaan 19:00 ja hurautimme etukäteen buukattuun pikkuhotelli Arnimsruhiin Lyypekissä (lievä harha-ajo heti ohjelmassa, kun TomTom ajelutti pyöräteille sun muualle). Pieni kävelylenkki naapurustossa, limpparit naamaan ja nukkumaan...
19.07.2007 Lyypekki - Würzburg (Saksa)
Aamulla heräilimme seiskalta ja aamiaisen + pakkailujen jälkeen suuntasimme läheiseen rengaskauppaan, josta olin varannut setin Metzelerin Touranceja asennettavaksi Gertrudeen. Samalla renkaanvaihtohuuma tarttui Jamoonkin, joka vaihdatti takarenkaan Hondaansa. Weigel & Co hoiteli homman todella ammattimaisesti ja kohtuuhintaan (Tourance-setti etu + taka 212 eur irtovanteille asennettuna); täydet viisi tähteä!
Rengastuksen jälkeen suunta baanalle ja Saksan halkomiseen. Jollottelimme n. 160 km/h matkavauhtia Fuldan nurkille, jossa räväkkä sadekuuro ajoi meidät kahvinjuontiin paikalliseen kaffepaikkaan. Lattea naamaan ja loppupäivän suunnittelua. Kuutioimme ottavamme Zimmer Frein Würzburgista, mutta eihän sieltä isosta citystä mitään budjettimajoitusta meinannut löytyä. Niinpä tuumailimme menevämme hieman etelämmäksi pienempiin kyliin majapaikan etsintään ja aloimme jollotella jonossa pois Würzburgista.
Jonot muuttuivat seisovaksi ruuhkaksi - syyksi osoittautui moottoripyörän ja auton kolari keskellä Würzburgin ulosmenotietä. Jamon XX alkoi käydä kuumana ja uhkasi sylkeä vetensä ulos, joten Jamo lähti etenemään splittailemalla eteenpäin. Kohtapuoliin ruuhka helpottui ja pääsimme köröttelemään baanalle, mutta Jamoa ja Roopea ei näy missään. Parkkikselle kännykällä soittelemaan ja saamme selville, jotta Jamo vielä Würzburgissa huoltsikalla mopo kuivana ja virrattomana. Ei muuta kuin ketunlenkki ja takaisinpäin... Bemarista hieman apuvirtaa Hondaan, niin pyörä pärähtää käyntiin, kuin palmun alta - Harasoo! Onneksi tuli asenneltua Gertrudeen pikaliitin käynnistyskaapeleille...
Yöksi päätämme jäädä Würzburgiin Post-Hotelliin. Rankka päivä, mutta kyllä se Franziskaner Weissbierillä paranee - aloimme jo myönnellä, jotta kyllä Wurzburgista löytyy positiivisiakin asioita! Silti k.o. paikkakunta taitaa varsinkin Jamolla kulkea pitkään aliaksella "kaupunki, jonka nimeä ei saa mainita"... Nähtiin siellä tosin hotellin viereisessä autokaupassa uusi Fiat 500, eli kulttuuriannos täyttyi! :-)
20.07. 2007 Würzburg (Saksa) - Göschenen (Sveitsi)
Baanaa, baanaa... Sveitsiin asti, jossa sitten vapaat nopeudet loppuivatkin. Ja vielä mokomat haluavat muutamien moottoritienpätkiensä käytöstä myydä vinjettitarran - höh!
Ensimmäinen etappi oli Schaffhausenin pienoinen rajakaupunki Sveitsin puolella, joka on kuuluisa Reinin alkulähteistä. Bodenseesta joki alkaa laajoilla vesiputouksilla (ainakin sveitsiläiset mainostavat niitä Euroopan suurimmiksi), joiden reunamat ovat kunnon turistirysiä. Sulaudumme joukkoon ja Bemarin sivulaukkukin saa ensimmäisen tarransa ("Rheinfall"). Lounaalle Schaffhausenin uneliaaseen keskustaan, jossa sveitsinturkkilaista kebabia naamaan. Ei kummoista, mutta täyttää mahan.
Jatkoimme marssivauhdilla eteläänpäin aina Luzernin tuolle puolen, jossa edessä oli kunnon stau motarin loppuessa ja Alppien alkaessa.
Siirryimme pienemmille teille ja pian löysimmekin viehättävän Göschenenin pikkukylän, josta saimme majapaikan vanhan mummelin pitämästä majatalosta. Illalla kylille syömään bratwurstia ja juomaan liköörikahvia - on se elämä hieno asia!
21.07. 2007 Göschenen (Sveitsi) - Castillon (Ranska)
Vuorossa Sveitsin Alpit, pohjoisen Italian läpiajo ja majoittuminen Rymin tädin luo Castillonin pikkukylään Mentonin ja Sospelin puoliväliin Ranskan Rivieran ja Merialppien (Alpes-Maritimes) tuntumaan.
Lisätarroja pakaasinkylkeen: St. Gotthard (2100 m), Nufenenpass (2478 m) ja Simplonpass (2010 m). Päivän omituisin sattumus kävi Simplonpassin ravintelissa, jossa leipäkorista löytyi vaalean nisun lisäksi myös ihan aitoa ruisleipää!
Ilma ylhäällä parissa kilometrissä mukavan viileää, mutta kun pudottauduimme Italian puolelle "normaalitasolle", alkoi yli +30-asteen helle tuntua aika tukahduttavalle. Ei muuta kuin ajopukujen tuuletusräppänät auki ja maksulliselle autostradalle kilometrejä nielemään! Stradat olivat kohtuutyhjiä ylempänä, mutta mitä lähemmäksi Välimerta tulimme, sitä vilkkaammaksi myös liikenne kävi. Italiassa ei paljon pysähdelty huoltoasemakäyntejä lukuunottamatta. Ventimigliasta rajan yli Ranskaan Mentoniin ja muutaman u-käännöksen (joukossa mm. Jayne Mansfield -kuja, joka oli kyllä yhtä kurvikas, kuin kaimansakin) jälkeen löytyi serpentiinitie kohti Castillonia.
Castillon on pieni taiteilijayhdyskunta n. 10 km Välimereltä Merialpeille päin; todella mukavan tuntuinen pieni paikka! Vastaanotto oli lämmin; ei Rymkään ollut nähnyt tätiään ja muita paikallisia sukulaisiaan puoleenkymmeneen vuoteen. Ruokaa, juomaa, tarinointia ja petiin.
22.07.2007 Castillon - Monaco - Nizza - Merialpit - Castillon (Ranska)
Joutilaan välipäivän päätimme viettää Merialpeilla. Menomatkalla katsastimme Monacon - näkyi Albertilla olevan kämppäremontti menossa, kun nostokurki oli linnan kyljessä... Suomalaisurheilijoiden veroparatiisista köröttelimme rantatietä Nizzaan ja ihmettelimme kesälomalaisten väenpaljoutta. Ei olisi oma suosikkikohteeni edes lentsikkakyydillä.
Nizzasta koukkasimme sisämaahan päin ja pian alkoivatkin Merialppien serpentiinikiemurat! Asfaltti oli pääosin hyvää ja tiet jopa "oikeita Alppeja" huimempia. Korkeimmillaan käytiin 2802 metrissä Col de Restenfondin "sivutiellä" Col de la Bonettella (korkein kestopäällystetty ylitystie Alpeilla) eikä Col de la Cayollekaan (2326 m) hassumpi ollut. Majapaikkaan Castilloniin kurvailtiin Col St. Martinin ja Monte Carlo -rallistakin tutun Col de Turinin kautta. Tiet olivat uskomattomia! Kaiken kaikkiaan serpentiinejä tuli ajettua 360 km, joka kävi kyllä päivätyöstä. Ajorupeaman päätteeksi olkapäät ja kämmenet olivat hellinä; kiitos serpentiinien.
Illalla majapaikkaan saavuttua meitä pidettiin lähinnä hulluina, kun päivässä tahkosimme moisen reitin (paitsi Sami, joka kehui ajaneensa leikkuupuimurilla alppitiet...). Tourancetkin ovat käyneet melko kallellaan - ei teinihaivenia ole renkaan reunoissa... Tänne on tultava uudemmankin kerran!
23.07.2007 Castillon (Ranska) - Genova (Italia) (- laiva)
Päivämatkana Castillon - Sospel - Genova. Maksubaanaa ja sulavasti satamaan. Siihen loppuikin sitten sulavuus: saavuimme keskelle hälinää ja ruuhkaa. Laivamme olisi ilmeisesti kuusi tuntia myöhässä ja meidät ohjattiin varaparkkialueelle odottelemaan. Kukaan ei oikein tiennyt, mitä lippuja tai lappuja tarvittaisiin (onneksi oli aikaa etsiä infoa - huomaa positiivinen asia...). Rym käväisi laivayhtiön toimistossa ja evästi, että sieltä saisi lappuja täytettäväksi ja leimautettavaksi ja tarkistettavaksi ja... Poliiseja ei näyttänyt leimaushommat paljon kiinnostavan; sen verran laiskaa oli luigien työskentely. Genovalaiset sentään ovat olleet vuosisatoja kuuluisia merenkulustaan ja nämä eivät saa organisoitua edes satama-alueen toimintoja...
99,9% muista matkalaisista oli Euroopassa töissä olevia pohjoisafrikkalaisia, jotka olivat menossa viettämään kesälomaansa kotimaahan. Autojen katoille oli viemisinä köytetty kaikkea mahdollista arkkupakastimista sohvakalustoihin ja skoottereihin - lisäkuorma sai monet autot näyttämään low-ridereilta, kun jouset eivät kunnolla kantaneet lisäpainoa. Arabialaismusiikki ja puheensorina raikui parkkipaikalla ja me olimme ainoat moottoripyöräilijät laivaa odottamassa; melkein saattoi kysyä "ketkä eivät kuulu joukkoon"...
Lopulta pääsemme laivaan (GNV:n Splendid - meidän hyttimme sitten eivät olleet ihan noin loistokkaita...), josta löytyy hytti piccolopojan (tai no poika lie väärä sana viisikymppisestä aikamiehestä...) avustuksella. Pikasuihku ja tutkailemaan tilannetta. Kaljaa ja kahvia sekä mitä uskomattomin karaokeisäntä, joka monotonisella ja ilottomalla äänellään jollotteli 70-/80-lukujen discobiisejä. Erityismaininta huikaisevalle versiolle Rod Stewartin "Do Ya Think I'm Sexy"-biisistä Emilianolle!
24.07.2007 (Laiva -) La Goulette - Ariana (Tunisia)
Päivä lautalla ajan tappamista ja ihmettelyä. Tax Freessä kaamea jono; myynnissä hirveänhintaisten tekstiilien lisäksi tiskin takaa Marlboro-kartonkeja (ihan mistä valita eli valkeaa tai punaista) ja viskiä (siinä ei ollutkaan valinnan varaa, vaan tarjolla vain yhtä laatua eli Highland Goldia). Ravintelissa tuli maisteltua miekkakalaa (hyvää!), lorvailtua kannella, muka nukuttua...
Illalla lautta saapuu Tunisin satamakaupunkiin La Gouletteen, josta kohtuullisten lappu- ja leimasulkeisten jälkeen pääsemme ajelemaan Lac de Tunisin ylittävää pengertietä kohti Tunisia ja edelleen Arianaa. Perillä Rymin kotona on jo "vastaanottokomitea" valmiina; Rymin velipoika perheineen oli saapunut paikalle Los Angelesista edellispäivänä ja täksi illaksi oli kyläilemään saapunut serkkuja. Mukava nähdä pitkästä aikaa tuttuja / sukua! Mopot parkkiin sisäpihalle ja murkinaa nenän alle - nyt ollaan Afrikan mantereella!
25.07.2007 Ariana - Ghar El Melh - Ariana (Tunisia)
Rantaloma! Päräytämme motoilla + Rymin veli perheineen vuokrarellullaan pohjoiseen Bizerten naapuriin Ghar El Melhin upealle rannalle. Paikalla ei (vielä) hotellikomplekseja ja ranta lähinnä paikallisten käytössä. Upeaa pulikoida Välimeressä ja nauttia kesästä! Liikennekin rauhoittuu (ainakin määrällisesti), kun pääsee ulos Tunisin metropolialueelta. Pääkaupunkiseudun liikenne taas positiivisesti sanottuna joustavaa ja luovaa - aluksi näyttää kaaokselta, mutta pikkuhiljaa sieltä paljastuu selvä systeemi, johon pohjoismaalainenkin voi tottua (tai ainakin oppia sietämään). Äänimerkin on kyllä oltava kunnossa!
Illalla juhlapidot tuoreesta lampaasta (tuoreus tässä tapauksessa helposti todettavissa, koska itse raaka-aine oli todistettavasti elossa vielä aamulla...), kuskusista, tajinesta sun muusta meille matkalaisille sekä lähisukulaisille. Venähtää ilta taas myöhäiseksi, mutta ei se haittaa!
26.07.2007 Ariana - Tunis - Ariana (Tunisia)
Aamulla visiteeraamme Bardo-museossa, jossa on mm. maailman laajimmat roomalaisaikojen mosaiikkikokoelmat sekä laaja kokoelma patsaita. Paikkana varsin mykistävä ja ei voi kuin ihmetellä, miten jo "vanhaan aikaan" on saatu tehtyä moisia taideteoksia! Iloisena ylläri-pyllärinä oli, jotta minäkin pääsin livahtamaan museoon ilmaiseksi: ulkotunisialaiset puolisoineen pääsevät Tunisiassa museoihin ilmaiseksi, joten käytin "avec-passini". Paluumatkalla nähtiin pieni ruohikko- / risukkopalokin; luonto on helteillä todella kuivaa eikä mallunnatsoja kannata heitellä minne sattuu.
Loppupäivä menee kansanterveydelle laiskotellen ja läheisessä Geantin ostoshelvetissä käydessä; paikka täynnä erikoisputiikkeja sekä laaja marketti, jossa mm. viinaosasto (ennen sentään piti käydä Magasin Generalissa viinatiskillä värisevällä äänellä ilmoittavansa, mitä halusi myyjän paheksuvien silmien alla...). Kallista on tavara tavalliselle tunisialaiselle, mutta löytyy täältäkin runsaasti myös paremmin toimeentulevia. Geantista pitääkin myöhemmin hakea itselleen tuliaisiksi pullollinen paikallista Thibarine-taatelilikööriä...
27.07.2007 Ariana - Tunis - Karthago - Sidi Bou Said - Tunis - Ariana (Tunisia)
Kulttuuripäivä eli poikaporukassa (Rymin veli Souheil, Jamo, Roope ja minä) lähdemme tutustumaan Tunisiin ja Karthagoon. Aamulla menemme kiertelemään Tunisin medinaan, jossa myynnissä jos jonkinnäköistä rihkamaa turisteille ja syrjempänä mm. ruokaa, kankaita ja muita tarvetavaroita paikallisille. Viime käynnistä myyjien aggressiivisuus laimentunut tai sitten olimme liian pelottavan näköisiä... Medinan hälinästä olikin sitten mukava mennä aamupäiväkahveille kaupunginteatterin kahvilaterassille ihmettelemään pääkatu Avenue Habib Bourguiban vilinää!
Seuraavaksi hurautettiin ihmettelemään Karthagon raunioita (nämä rauniot roomalaisten hävitetyn Karthagon päälle rakentamia rakennuksia - silti parin vuosituhannen ikäisiä nekin); jo muinaiset roomalaiset osasivat rakennella vessoja ja viemäreitä (yhdyskuntatekniikan inssin silmin asioita katsellen...) ja museota. Vaikuttava kaupunki; parhaimmillaan ennen ajanlaskumme alkua on Karthagossa elellyt puolisen miljoonaa asukasta ja ennen hävitystään se kilpaili Rooman kanssa Välimeren herruudesta.
Iltapäivämurkinalle menimme Sidi Bou Saidin pikkukaupunkiin. Jos olet nähnyt valkosinisiä rakennuksia Tunisian mainoskuvissa, niin suurella varmuudella ne ovat Sidi Bou Saidista. Upeat maisemat ja paljon turisteja.
Illalla käväisemme vielä Lac de Tunisin kahvilakorttelissa sitruunamehudrinksuilla.
28.07.2007 Ariana - Gammarth - Hammamet - Ariana (Tunisia)
Jamo ja Roope lähtevät aamulla etelään kohti Matmataa, josta löytyy maan alle kaivettuja troglodyyttiasumuksia, joita on käytetty mm. ensimmäisen Tähtien Sota -elokuvan ("Episode IV: A New Hope") Luke Skywalkerin kotiplaneetta Tatooinea kuvaavissa kohtauksissa.
Itse jään Rymin kanssa perheen pariin ja päiväksi suuntaamme läheiselle Gammarthin hiekkarannalle uiskentelemaan ja nauttimaan auringosta. Gammarth alkaa täyttymään kansainvälisistä hotelleista, mutta vielä rannat olivat kohtuullisen väljiä ja maksuttomia.
Illalla ajamme koko perheen voimin Hammametin turistikeskukseen Yasmineen ja käymme Karthago Landissa krepeillä ja drinksuilla. "Karthagolandia" on täysin keinotekoinen 5,5 hehtaarin laajuinen turistirysä, josta löytyy lukemattomia ravintoloita ja kahviloita, basaarikauppoja sekä huvipuisto. Muovista ja kliinistä menoa (jopa basaarissa "Fixed Prices").
29.07.2007 Ariana - Korbous - Soliman - Ariana (Tunisia)
Aamulla lähdemme kohti Cap Bonin niemimaata. Ensin vierailemme Korbousissa, jossa mahtavat merikalliomaisemat serpentiiniteineen sekä geotermiset lähteet, joista tulee ihmisten ilmoille polttavan kuumaa vettä. Ranta mukana oleville pikkulapsille turhan kivinen ja tyrskyinen, joten suuntaamme kohti Solimanin pikkukaupunkia. Ranta löytyy heti kylän keskustasta ja on totuttuun tapaan hieno. Aaltojakin löytyy aiempia päiviä enemmän, joten pulikointi muistuttaa jo meressä polskimista. Rentouttavaa...
Palatessamme maailmalta löydämme Jamon ja Roopen jo kotoa; olivat hurauttaneet päivän nimiin suoraan Matmatasta Välimeren rantoja pitkin Arianaan.
30.07.2007 Ariana - Tabarka (Tunisia)
Lähdemme pyörillä neljästään kohti Algerian rajaa ja pientä Tabarkan merenrantakaupunkia. Matka kulkee läpi Bejan (kaupunki oli jo Rooman vallan aikana Pohjois-Afrikan vilja-aitta) ja Nefzan (Nefzan itäpuolella on ranskalais-tunisialainen pieni ruokapaikka Le Marseillais, jota on pakko suositella!).
Tabarka on säästynyt massaturismilta ja useimmat turistit näyttävätkin olevan Algeriasta tulevia häämatkalaisia (joka toinen pari näyttää olevan häämatkalla - asiasta juoruavat morsiamen käsien hennatatuoinnit...). Tabarkasta löytyy myös vaikuttava genovalaislinnoitus (osoitus, että ovat ne genovalaisetkin joskus jotain osanneet tehdä...) sekä mukavia pikkukahviloita ja ravintoloita. Hotel Mimosan pihalla kaupungin korkeimmalla kohdalla maistuu paikallinen Celtia-olutkin lähes taivaalliselta... Majapaikkamme on keskustassa Hotel Corail, joka on rakennettu ranskanvallan aikana.
31.07.2007 Tabarka - Ain Draham - Bulla Regia - Jendouba - Bou Salem - Ariana (Tunisia)
Aamiaisen jälkeen lähdemme ylös Kroumirie-vuorille kohti Ain Drahamin pikkukaupunkia ja Tunisian hienointa serpentiinitietä. Vuorilla sataa jopa lunta talvisin ja nytkin lämpötila on ylhäällä kymmenkunta astetta viileämpää, kuin parinkymmenen kilometrin päässä Välimeren rannalla Tabarkassa (+20 vs. +30). Virkistävää! Vuorenrinteeltä löytyy myös suuri loistohotelli sekä jalkapallostadioni - Pohjoisafrikkalaiset maajoukkueet harjoittelevat Ain Drahamin viileässä kelissä Euroopan ottelujaan tottuakseen ilmastoon.
Matkamme jatkuu edelleen Bulla Regian roomalaisille raunioille. Paikan erikoisuutena ovat maahan kaivetut huvilat, jolla on pidetty sisälämpö sopivan viileänä. Kaupungista on löytynyt kymmenittäin taloja, kylpylä, sekä jopa pieni amfiteatteri.
Matka jatkui läpi Jendouban kaupungin (Rough Guide listaa sen "the least attractive city in Tunisia"), jossa bongasimme parit Tunisian armeijan Hummer-maastoajoneuvot, ja edelleen välietappiin Bou Salemin pikkukaupunkiin, jossa nautimme Rymin tuttavan ravintolassa maittavan monen ruokalajin tunisialaisaterian. Täysin vatsoin onkin hyvä körötellä takaisin Arianaan lähes tyhjää Beja-Tunis -moottoritietä pitkin.
Ilta venyy taas aamupuolelle sukulaisten luona vieraillessa. Kaiken muun mukavan lisäksi saimme appi-Alilta tilat, joihin rakennella pikkuhiljaa vapaa-ajan asumusta eli tulevaisuudessa on toivottavasti ihan ikioma pikkukämppä Tunisiassa!
01.08.2007 Ariana - Bizerte - Ariana (Tunisia)
Rantalomapäivä Bizertessä. Huristelemme motoilla maksullista moottoritietä reilut 60 km Bizerten rantakaupunkiin. Kaupunki oli ranskalaisille strategisesti hyvin tärkeä; Tunisian itsenäistyttyä Ranska piti kaupunkia itsellään lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes oli pakotettu luovuttamaan Bizerten Tunisialle. Kaupunki on kuin suoraan Ranskan Rivieralta leveine katuineen ja vanhoine ranskalaistyylisine rakennuksineen. Hauska yksityiskohta on kanavan ylittävä nostosilta (ainoa kaupungin etelä- ja pohjoisosat yhdistävä maantieväylä), joka on aito 4-1; Tunisin suunnasta tulevat kaksi kaistaa sekä kaupungin eteläosan kaksi kaistaa yhtyvät juuri ennen siltaa yhdeksi kaistaksi, joten taas on tuijottelulla, moottorin päräyttelyllä ja äänimerkillä käyttöä - lisämausteena Advella varvastelu stopeissa öljyliukkaalla asfaltilla...
Kaupunki on kauppakeskus, eikä niinkään turistirysä ja rannat + hotellit löytyvätkin muutaman kilometrin keskustan ulkopuolelta. "Yllättäen" hieno ranta, lämmintä vettä ja lokoisaa ajankuluttelua valasta leikkien.
02.08.2007 Ariana - Tunis - La Goulette (Tunisia) (- laiva)
Lähtöpäivä... Purkkimme Splendidin pitäisi lähteä La Goulettetsta kello 23:00, mikä on aika hölmö aika, koska perillä Genovassa olisimme 24h myöhemmin iltayöstä ilman hotellivarausta joten edessä olisi yöllinen autostrada-ajelu tai hotellimetsästys. Ei-niin-yllättäen kuulemme satamassa laivan olevan myöhässä, mutta kukaan ei oikein tiedä kuinka paljon. Kuutta, seitsemää tuntia veikataan yleisesti. Jälleen olimme ainoat motoristit, jos ei italialaista skootterikuskia koirineen oteta huomioon.
Paperisulkeiset menevät jo rutiinilla ja pääsemme laiturille odottelemaan laivan saapumista. Pyöräpeitteen päällä oli hyvä nukkua koiranunta ja tarkkailla tilannetta ruohonjuuritasolla. Ensin satamaan saapuu suuri tunisialainen risteilyalus, joka sylkee sisältään valtaisan joukon Ranskasta saapuvia lomalaisia kuormineen. Hetken jo epäilemme, olisiko kyseessä meidän laivamme, kunnes aamuyön tunteina Splendid lipuu Tunisian yöstä laituripaikalleen ja alkaa purkamaan matkustajia, autoja ja kontteja maihin. Loppujen lopuksi sisälle pääsemme ajamaan pyörillä 04:30 ja laiva lähtee höyryämään kohti Genovaa kuuden maissa. Nukkumattia ei tarvitse kauaa odotella.
03.08.2007 Laivalla Tunisin ja Genovan välillä...
Laiva ei ole lähellekään täysi, joten hälinää ei ole eikä ruuhkia. Puolinukkuva olotila. Yritämme nukkua varastoon, mutta eipä "väkisinmakaaminenkaan" oikein luonnista. Karaokekuningas Emilianonkin esitys menee piloille, kun yleisön joukosta löytyy heti halukas laulaja eikä Mr Karaoken tarvitse itsensä jollotella rallejaan - pettymys loistaa Jamon ja itseni naamataululta kympillä, kun Besame Mucho raikaa ämyreistä. On kuin jäitä polttelisi. Joutava päivä...
04.08.2007 (Laiva -) Genova - Falcade (Italia)
Aamukuudelta ulos laivasta ja kohti pohjoista pitkin autostradaa. Pysähdymme aamukahveille Cremonaan, josta matkamme jatkuu Gardajärven kautta kohti Dolomiitteja. Gardalla odotetut kesälomaruuhkat, jotka näyttävät keskittyvän järven eteläreunalle.
Trentossa pyöräkunnat katoavat toisiltaan (iltapäiväruuhkassa ei Kerttuli pysynyt lämminverisen XX:n perässä ja toisaalta TomTomkin ehdotteli mukavannäköistä pikkutietä...) ja suuntaamme eri teitä kohti vuoden '56 talviolympialaisten isäntää Cortina d'Ampezzoa. Omalle reitillemme osuvat mm. talviurheilukeskuksena tunnettu Predazzo sekä Pale di San Martinon luonnonpuisto.
Yöksi jäämme Rymin kanssa idylliseen Hotel Focoboniin Falcaden pikkukylään, jossa paikallisessa pikkuravintelissa nautimme iltapalaksi elämämme parhaat pizzat eikä se saksalainen kaljakaan hassummalle maistu.
05.08.2007 Falcade (Italia) - Fusch (Itävalta)
Grossglocknerpäivä eli hurautamme Passo di Giaun (2236 m) ja Cortinan kautta kohti Itävaltaa ja maailmankuulua alppitietä. Alhaalla Heiligenblutissa tilaamme Rymin kanssa lampaankoipea - hyvää on!
Heti Itävallan puolella oli väki juhlimassa jotain paikallisia nahkahousu- / sulkahattu- / torvisoittojuhliaan. Päätiellä stau (joka turistimaisen viileästi ohitettiin) ja poliisit pitämässä järjestystä. Seuraavalla huoltiksella tapasimme sitten pari suomalaiskaveria, jotka olivat matkalla kohti Pohjois-Italiaa punaisella VW Pololla; matka oli kulkenut Baltian, Puolan ja Germanian kautta - terveiset, jos satutte tätä lukemaan!
Ja sitten itse asiaan eli motoristien pyhiinvaellustielle... Grossglocknerin läpiajo maksaa moottoripyörälle 18 eur, mutta on jokaisen centin arvoinen! Ylhäällä Kaiser Franz-Josefs Höheltä (2369 m) on mahtavat näköalat kohti itse Grossglockneria (3798 m) ja Pasterzengletscherin jäätikkövirtaa. Bongaamme rinteiltä myös muutaman murmelin ja lammaskatraan sekä tien päällä valtaisan määrän moottoripyöriä. Rihkamamyymälästä matkaan lähtevät alennuksessa olleet alppiruusukuvioiset henkselit (muut vähän naureskelivat ostokselle, mutta taisivat vaan olla kateellisia...) sekä lehmänkello, jonka meinasin ripustella Gertrudeen.
Yöksi majoitumme läheiseen Fuschin kylään Bärenwirt-majataloon, jossa nautimme päivällisen pitkän kaavan mukaan olusilla ja omppuviinalla höystettynä.
06.08.2007 Fusch (Itävalta) - Berchtesgaden (Saksa) - Pöchlarn (Itävalta)
Aamulla suuntaamme kohti Saksaa ja Aatun teehuonetta Kotkanpesää eli Kehlsteinhausia Obersalzbergissä Berchtesgadenissa. Nähtävyydestä ei paljoa kylillä toitotella, mutta pienen tutkailun jälkeen löydämme perille parkkialueelle, josta erikoislinja-autot kuljettavat turistit huipulle ihmettelemään Aatun 50-vuotislahjaa Martin Bormannilta vuodelta 1939. Mutkitteleva ja jyrkkä alppitie rakennettiin 13 kuukaudessa ja itse huvilakin vuodessa, joka on melkoinen saavutus. Yläparkkipaikalta kävellään toistasataa metriä tunnelia pitkin hissiin, joka kuskaa loppumatkan 124 m Kotkanpesään ja mahtavien alppimaisemien keskelle; näköpiirissä lumihuippuvuorten lisäksi mm. Königssee ja Itävallan puolelta Salzburg. Siellä on pikku-ukko saanut rauhassa punoa juoniaan... Yrittämättä mieleen tuli Veikko Huovisen Veitikka-kirja, joka kertoo juuri samaisesta pikku-Adista ja hänen edesottamuksistaan.
Iltapäivällä suuntaamme itään pitkin Itävallan moottoriteitä (taas baanavinjetin osto ohjelmassa) ja majoitumme Tonavan rannoille Nibelung-tarustakin tuttuun Pöchlarnin pikkukaupunkiin Haus Barbaraan.
07.08.2007 Pöchlarn (Itävalta) - Brezno (Slovakia)
Itävallasta suuntaamme kohti Slovakiaa. Wienissä pistäydymme aamukahvilla ihmettetemässä kaunista kaupunkia ja jatkamme muutaman peninkulman päässä olevan Slovakian pääkaupungin Bratislavan nurkille. Nykyisin väli on ajallisesti hyvinkin lyhyt, mitä se ei varmaankaan rautaesiripun aikaan ollut... Rajalla rahanvaihtoa ja baanavinjetin osto. Pikalounas motarikuppilassa, jossa panemme tyytyväisinä merkille alhaisen hintatason - tästä me tykätään!
Ajoreitti vie ylös Banska Bystrican kautta talviurheilukeskuksena tunnettuun Breznoon (isännöi mm. ampumahiihdon maailmancup-kisoja), jossa kakkua ja jääteetä silmäillessä huomaamme torin vastapuolella hotellin, johon päätämme majoittua. Illalla syömään pitkän kaavan mukaan ja vielä sen jälkeen baarikierrokselle (0,5 l tuoppi Velkopopovickyä 0,60 eur...).
Hieno maa, ystävällisiä ihmisiä ja edukasta - tänne on tultava toistekin!
08.08.2007 Brezno (Slovakia) - Rzeszow (Puola)
Ajelemme Slovakian maaseutua (veretseisauttavin näkymä oli valtava Spišin linna) ja lounaan käymme nauttimassa Presovissa (andalusialaisravinteli, jossa ei osattu englantia / saksaa / espanjaakaan andalusialaisittain, ja joka unohti tilatun kanafileen - eipä voi suositella). Lounaspettymyksen kävimme huuhtelemassa alas naapuriterassilla caffe latteilla ihaillen autoista rauhoitettua kaupungin keskustaa ja Slovakia tuntui taas aivan ykkösmaalta!
Kurvailimme Tatravuoriston yli Puolaan ja jopas yleisilme vaihtui kerrasta ankeammaksi... Ajelemme kohti pohjoista ja yöpuulle jäämme uuteen tienvarsimotelliin Rzeszowin yläpuolelle. Uusi ja siisti yleisilme (aamulla tosin pikkuöttiäiset juoksentelivat valojen sytyttyä kaappien alle piiloon, joten hyvin oli "puolalaistaminenkin" jo onnistunut...) ja hinta 20 eur / huone - ei valiteta! Respassa / ravintolassa kukaan ei puhu muuta kuin puolaa, joten haastetta riittää. Summamutikassa nappaamme ruokalistalta etu- ja pääruoat eivätkä jää syömättä nekään. Takaikkunasta näkyy tyypillinen puolalainen pelto, jossa pisteenä i:n päälle käyskentelee verkkaisesti työhevonen.
09.08.2007 Rzeszow (Puola) - Panevezys (Liettua)
Ikävin päivä sekä etukäteen ajatellen, että myös käytännössä: Puolan läpiajo itäkautta (sentään Varsovan älysimme kiertää kaukaa). Tiet suureksi osaksi kohtuukunnossa (toki liukkautta / uria / paikkoja / tietöitä löytyy sekä tietysti puolalaisia autoilijoita), mutta se varsinainen harmio on hidas rekkapainotteinen liikenne sekä koko ajan toisiaan seuraavat taajamat, jotka hidastavat nopeutta. Nopeasti opimme paikalliset ajotavat ja matka jatkuu kohtuujouhevasti kohti Baltiaa. Reittimme kulkee Lublinin, Bialystokin ja Augustowin kautta kohti Liettuan rajaa. Matkalla poikettiin Viking-ravintelissa syömään muka isompi erikoisannos, josta lihaa sai kuitenkin etsimällä etsiä - paikka sinällään oli hieno ja kyllähän ne kasvikset ja potutkin ihan hyviä oli... Viikinkilounaan aikana taivas repeää ja alkaa kunnon rankkasade. Täydellistä...
Kaikkinensa Puola on kyllä melkoisen paska maa.
Liettuan puolella liikenne vähenee ja tiet paranevat, joten jollottelemme kohti pohjoista suhteellisen rauhaisasti. Yöpaikaksi löydämme kongressihotelli Smelynen Panevezysistä ja illalla nautimme mm. naudan kielestä, oluesta ja hohtokeilailusta (no minä ja Jamo olusista ja keilauksen katselusta, Roope ja Rym itse keilailusta...).
10.08.2007 Panevezys (Liettua) - Tallinna (Viro) + Helsinki - Säynätsalo
Viimeisen reissupäivän urakan aloitamme ennen aamukuutta ja lähdemme ajamaan kohti Tallinnaa Via Balticaa pitkin Latvian ja Viron läpi. Tie on hyvässä kunnossa ja liikenne kohtuullista. Viimeisellä tankkauspaikalla Jamo varaa meille lauttaliput Tallinkin laivaan, joten voimme ajella rauhallisin mielin suoraan Tallinnan satamaan.
Lähtöselvitys ja laivan lastaus tapahtuu nopeammin, kuin kissaa kerkeää sanomaan, ja vasta kun laiva irtoaa satamasta puolta tuntia etuajassa, huomaamme olevamme väärässä laivassa (olemme Galaxyssä, p.o. Star...). Onneksi sentään samaa firmaa... Isompi Galaxy höyryää välin 1,5 tuntia Staria hitaammin, joten baarinnurkassa otamme rennosti ja laskemme lampaita. Nelisen tuntia lähdöstä laiva rantautuu Helsinkiin ja ampaisemme suoraan neljän ruuhkaan. Jamo jatkaa Kehä I:tä Lahden tielle ja me taas kurvaamme Tampereen tielle.
Iltakymmeneltä olemme kotona Säynätsalossa voipuneina, mutta onnellisina. Hieno reissu!
Google Maps -reissukartta
